Viestinnän alan työelämän arjen TMT-tutkimustulokset
Viestinnän työelämän arki
Pro on tehnyt tämän tutkimuksen joulu-tammikuun aikana. Työmarkkinatutkimusten perusteella jäsenten kokonaistyytyväisyys työelämään oli keskiarvoltaan 66.1%, joka on parhaimmalla tasolla koko viisivuotisen seurannan aikana. Viestintäalan kokonaistyytyväisyys työelämään oli 64 %:a. Pron sopimusalojen pääsektoreissa tyytyväisyys vähentyi ainoastaan finanssialalla. Finanssialalla tyytyväisyys on ollut jäsenkunnan korkeinta, mutta nyt se on tullut kolme vuotta alaspäin. Työelämän kokonaistyytyväisyyteen vaikuttavat monet asiat. Palkkataso parantaa tyytyväisyyden tunnetta, mutta toisaalta työviikon pituudella on tyytyväisyyttä alentava vaikutus. Vakituinen työsuhde tietää huomattavasti parempaa tyytyväisyyttä. Vuokratyösuhteella on voimakas tyytyväisyyttä alentava vaikutus. Se, ettei joudu etsimään uusia töitä, koulutukseen osallistuminen, ihmisten motivointi lisäävät eniten työtyytyväisyyden tunnetta. Erityisesti nuorilla korostuu oman esimiehen toiminta.
Viestintäalan esimiehet arvostavat vapaata palkankorotusten sijaan ja muiden toimihenkilöiden kohdalla arvostus vapaaseen on hiukan vähentynyt viime vuosina.
Pääsääntöisesti (60%) vastaajista koki, että heillä ei ole hyviä työllistymismahdollisuuksia. Mutta samalla suurin osa vastaajista koki, että työ on turvallista ja oma osaaminen riittää työtehtävien vaatimuksiin.
Koulutuspäiviä viestintäalalla on keskimäärin 3,5 päivää vuodessa.
Työnantajan kustantamaa koulutusta on noin 2 päivää vuodessa ja itse/jonkun muun kustantamaa koulutusta n. 1,5päivää vuodessa.
Koko Pron jäsenkunnasta toimihenkilö kouluttaa itseään työtehtäviään varten keskimäärin n. 5 päivää vuodessa, mutta tästä 2,5 päivää tapahtuu jonkun muun kuin työnantajan kustantamana. Työantajan kustantamassa koulutuksessa laskua viime vuoteen oli n. 7 %. Iän myötä koulutuksen määrä laskee selvästi.
Viestintäalan vastaajista koki, että heidän fyysinen työkyky (70 %) on erinomainen ja vapaa-ajalle (60 %) jää riittävästi energiaa.
