Strömbergin Tekniset Ry:n historiikki

Teknisten Liitto muodostuu

Teknilliset Toimihenkilöt Oy Strömberg Ab:n Helsingin tehtailla olivat ennen 70-lukua järjestäytyneet ammatillisesti useaan eri, silloisen Teknillisten Toimihenkilöiden Liiton jäsenyhdistykseen. Järjestäytyminen oli tapahtunut pääasiassa tittelin, ammattinimikkeen, koulutuspohjan tms. pitkälle perinteisen tavan mukaisesti.

Vaasan Liittokokouksessa 1974 Liiton nimeksi muutettiin Teknisten Liitto ja puheenjohtajaksi valittiin Matti Huuskonen. Tämän jälkeen liitto alkoi vahvistua ammattiliittona ja sen työmarkkinapoliittinen asema Teknisten Toimihenkilöiden edunvalvojana Suomen toimihenkilökentässä korostua.

 

YM Kaarlo Wickström ja PJ Raimo Kivimäki Teknisten Liiton ensimmäisessä liittokokouksessa Vaasassa 1974

 

 

 

 

 

 

 

 

Juuri 70-luvun alussa myös Strömbergin Helsingin Tehtailla alkoi viritä keskustelu oman työpaikkayhdistyksen saamisesta tälle isolle työpaikalle. Tehtaanpuolen työnjohtajat ja tarkastajat olivat pääasiallisesti kaikki järjestäytyneet alueelliseen yhdistykseen: Helsingin Metallityönjohto ry:n. Toimistopuolen suunnittelijat kuuluivat pääasiallisesti Helsingin Teollisuusteknikot ry:n ja muutamat kuuluivat STAF:iin, ruotsinkieliseen liittoon.

 

 

Yhdysmiehistä Pääluottamusmiehiin

Usean vuoden ajan olivat Teknilliset Toimihenkilöt Strömbergin Helsingin Tehtailla valinneet yhdysmiessopimuksen tarkoittaman yhdysmiehen neuvotteluosapuoleksi työnantajan nimeämän neuvottelijan kanssa, joka silloin oli tehtaanjohtaja Pekka Riikkala. Yhdysmiesvalinta tapahtui usein mestarien pukusuojassa, työpäivän päätteeksi käsiä pestäessä, kun joku työnjohtajista kysyi, että ”jatkatko Sinä Olli Yhdysmiehenä?”

Vuoteen 1971 asti Yhdysmiehenä toimi Yläkokoomon vastaava mestari Olavi Hedberg. Hän ajoi voimakkaasti yhdysmiehen painoarvollaan työpaikkayhdistyksen perustamista.

Vuosina 1972-1974 Yhdysmieheksi valittiin Konetehtaan levyosastolta työnjohtaja Kaarlo Vikström. Kalle osallistui aktiivisesti yhdistyksen johtokunnan toimintaan.

Vuonna 1975 Yhdysmieheksi valittiin Raimo Taimio, joka jatkoi Pääyhdysmiehen nimikkeellä vuodet 1978-1986.

Vuosina 1987-1988 Pääyhdysmiehenä toimi Suunnittelija Viljo Tiitinen Elektroniikkatehtaalta.

Vuosina 1989-1995, Villen vaihdettua työnantajaa, Raimo Taimio jatkoi Pääluottamusmiehenä.

Vuonna 1996 tehtävään tarttui Ostaja Raimo Kivimäki Induktiokoneista.

Vuoden 2001 alusta on pääluottamusmiehen vaativaa toimea hoitanut suunnittelija Arvo Kuhanen ABB Oy / PIPM Marinesta.

Vuonna 2008 pääluottamusmieheksi tuli Riku Virtanen Drivesista, Arvon työpaikan siirryttyä Vuosaareen.

Vuoden 2016 lopulla pääluottamusmieheksi valittiin Mika Kilgast Drivesista.

 

Yhdistyksen perustaminen

Työpaikkayhdistys Strömbergin Tekniset ry:n perustamiskokous pidettiin Pitäjänmäen Osuusruokalan lasieriössä 28.11.1972 ja paikalla oli pitkälti toistasataa Teknistä Toimihenkilöä. Osa ennestään liiton jäseniä, osa vielä järjestäytymättömiä. Kokouksen henki oli selkeä; oma yhdistys perustettaisiin. Se koettiin aivan välttämättömäksi parantamaan työpaikalla ensisijaisesti työehtosopimuksen tulkintaa, mutta myös mm. tiedonsaantia ja -kulkua sekä ay- ja työehtojen valistusta. Oli myös tärkeää saada "isompi tukiryhmä" taustalle, työpaikan neuvottelutilanteisiin, yhdysmiehen tueksi.

Strömbergin Tekniset r.y:n perustamiskokous valitsi ensimmäisen puheenjohtajansa sekä 6-jäsenisen johtokunnan käynnistämään toimintaa. Puheenjohtajaksi valittiin silloisen käämimön työnjohtaja Raimo Kivimäki. Kivimäki toimi puheenjohtajana v. 1972-1980, jona aikana järjestäytymisaste nousi 19%:sta noin 85%:iin, kertoen osaltaan ensimmäisen johtokunnan ja yhdysmiehen aktiivisesta toiminnasta sekä yrityksen henkilökunnan tarpeesta järjestäytyä yhden yhdistyksen jäseniksi. Teknisten Liiton v.1974 Vaasan Liittokokouksessa oli ensimmäistä kertaa mukana yhdistyksen omat liittokokousedustajat: pj. Raimo Kivimäki ja ym. Kaarlo Vikström.

 

Yhdistyksen alkuvuosien toiminta koostui paljolti kaiken opettelusta. Aluksi valittujen luottamushenkilöiden ay-koulutuksesta – mutta pian myös koko jäsenkunnan ay- ja TES-tietotason nostamisesta kouluttamalla. Pidettiin lukuisia ilta- ja viikonloppukursseja sen ajan työehtosopimuksesta: Runkosopimus + Palkkasopimus. Palkkasopimuksen palkkausjärjestelmä ohjelukuineen oli myös valistuksen aiheina, ja tarpeen olikin - Kerran tuli esille että eräs esimies oli sanonut teknisen saaneen henkilökohtaisen palkankorotuksen mutta jälkeenpäin voitiin todeta, että silloin kysymyksessä olikin ollut työehtosopimuksen edellyttämä puolituskorotus!

 

 

Tulikaste

Vaativampia järjestötehtäviä yhdistyksen kohdalle on tullut muutamia, yksi niistä on STTK:n ns. Voimalaitoslakko, joka alkoi voimalaitoksista, mutta johon koko teollisuus yhtyi 11 päiväksi v.1977 toukokuussa. Tässä työtaistelussa puolustettiin voimassa ollutta palkkausjärjestelmää ohjelukuineen ja ne saatiinkin säilytettyä!

Tuon työtaistelun aikana punnittiin meidänkin työpaikalla ”jyvät ja akanat”. Joitakin rikkureita erotettiin Liittohallituksen suosituksen mukaisesti. Strömbergin Tekniset ry perusti erillisen lakkotoimikunnan. Puheenjohtajana toimi Eero Kilpinen ja se kokoontui päivittäin Niemenmäessä ravintola Mäkkärissä ja hoiti raskaan tehtävänsä kunniakkaasti. Näkyvin osa oli mm. säännölliset lakkovahdit kaikilla tehdasalueen neljällä portilla sekä lakonaikainen tiedottaminen yhdistyksen jäsenkunnalle. Kirjeenvaihto lakon aikana Tehtaanjohdon kanssa ja lakonjälkeisten suhteiden normalisointi olivat sekä lakonjohdon, että myös yhdistyksen johtokunnankin asialistalla.

 

 

Toinen taistelu

Toinen Strömbergin työpaikkakulttuuria järkyttänyt käänne tapahtui v.1986 kun ASEA osti Strömbergin. Siihen saakka Strömberg oli koko sotien jälkeisen ajan koettu pysyvänä ja staattisena työpaikkana. Jopa henkilösiirrot tehtävästä toiseen olivat harvinaisia eikä irtisanomisia ollut tapahtunut. ASEA:n myötä v.1987 alkoi organisaation ravistelu mm siten, että työsuunnittelukonttori konetehtaalla ilmoitettiin lopetettavaksi, jolloin noin 50 toimihenkilöä joutui irtisanomislistalle. Suuri osa oli yli 50-vuotiaita , joille työnantaja eläkesäätiön kautta myönsi ”työkyvyttömyyseläkkeen”. Sitkeissä neuvotteluissa, joskus yömyöhäänkin käydyissä, sai irtisanomismenettelyneuvotteluja johtanut Teknisten pääyhdysmies Viljo Tiitinen sovittua irtisanotuille sijoituspaikkoja muille osastoille, niin että vain yksi tekninen oli vailla sijoituspaikkaa. Yhteistyössä muiden henkilöstöryhmien kanssa esitettiin yhtymän ( ASEA Strömberg Oy ) johdolle, että onko näin suuressa yhtiössä tarpeen irtisanoa yksi henkilö tuotannollisista ja taloudellisista syistä ?

Lopulta työnantaja perui ainoankin irtisanomisen!

 

 

Kolmas taistelu

Kolmas suuri taistelu käytiin vuonna 1992 kun E-tehtaalta sekä Pulp ja Paper:sta irtisanottiin useita kymmeniä henkilöitä. Tämä oli ensimmäinen suuri YT-neuvottelu Strömbergin Teknisten historiassa ja koko Helsingin Strömbergillä. Irtisanomismenettelyneuvotteluja johti Teknisten osalta pääyhdysmies Raimo Taimio.

Tämän jälkeen niitä on sitten tullut tasaisin viiden vuoden välein. Aina tapauksesta riippuen on käsitelty erilaisia henkilöstöön vaikuttavia sanktioita.

 

 

Neljäs taistelu

Neljäs merkittävä ja vaativa tapahtuma yhdistyksen kohdalle tuli v.1997, kun ABB Industry Oy ilmoitti noin sadan toimihenkilön irtisanomisuhasta. Käynnistetyissä ja pitkään kestäneissä, perusteellisissa YT-neuvotteluissa päädyttiin lopputuloksena yli 40 toimihenkilön työsuhteen loppumiseen. Niistäkin useimmille saatiin neuvoteltua joko työttömyyseläkeputkeen pääsy, siirto muuhun yhtiöön tms. ratkaisu. ”Varsinaisia” irtisanottuja tuli teknisten ja teollisuustoimihenkilöiden osalle loppujen lopuksi vain muutama henkilö, jotka sittemmin ovat sijoittuneet työelämään uudelleen.

Tuon prosessin jälkihoito vei useita vuosia niin neuvottelijoina toimineilta Teknisten PYM Raimo Kivimäeltä ja STL:n luottamusmies Pirjo Hulkolta kuin yhdistykseltäkin.

 

Palkkausjärjestelmän uudistaminen

Neljäs, merkittävä ja vaativa prosessi oli v. 1997-1998 ABB Industry Oy:ssä Metalliteollisuuden Toimihenkilöiden uuden, yhteisen palkkausjärjestelmän luominen työpaikalle. Uusi palkkausjärjestelmä otettiin työpaikallamme käyttöön 1.12.1999 alkaen, kuten liittojen välillä oli suositeltu. Siinä luotiin Työnantajan kanssa yhteistyössä STL:n ja TL:n entisten palkkausjärjestelmien tilalle uusi, työpaikkakohtainen järjestelmä. Palkkajärjestelmän perusteena on kaikille metallin toimihenkilöille laaditut toimenkuvat, jotka pohjautuvat valtakunnalliseen vaativuusluokkataulukkoon ja esimieskohtaiseen henkilökohtaiseen arviointiin pätevyydestä. Edellisten lisäksi ko. palkkarakenteeseen kuuluu yrityskohtainen osa. Työehtosopimukseen saatiin tuolloin neuvoteltua ensi kerran myös erillinen, ns. palvelusvuosilisä. Ennen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa läpikäytiin varsin kattava koulutuskierros työpaikan esimiesten ja metallin toimihenkilöidenkin keskuudessa.

 

 

STL:läiset ja Tekniset yhdistyvät

Yhteisen palkkausjärjestelmän olemassaolo ja siis edunvalvonnankin

yhteneväisyys oli varmaan yhtenä syynä siihen, että v. 2000 STL:n Strömbergin Työpaikkaosasto ilmaisi halukkuutensa, että jäsenet voisivat vaihtaa Strömbergin tekniset ry:n jäseniksi ja samalla Teknisten Liittoon. Tämä toteutettiin siten, että valtaosa jäsenistä liittyi yksittäisinä jäseninä

ja Strömbergin Työpaikkaosaston toiminta lakkautettiin. Tämän, ja samana syksynä pidetyn järjestäytymiskampanjoinnin seurauksena yhdistyksen jäsenmäärä nousi ensimmäisen kerran yli viidensadan toukokuulla 2000.

 

Yhdistyksen nimenvaihdos

Vaalikokouksessa 25.11.1999 Majvik’issa tehtiin historiallinen päätös. Järjestetyn nimikilpailun pohjalta yhdistyksen uudeksi nimeksi tuli ”ABB:n Helsingin Toimihenkilöt ry.” Yhdistyksen nimeen tuli myöhemmin lisäosa ”TU” ( Toimihenkilöunioni ), rekisteriviranomaisten vaatimuksesta. Uusi nimi päästiin kuitenkin ottamaan käyttöön vasta vuoden 2001 Tampereen liittokokouksen jälkeen, kun vanhat liitot lopetettiin ja Toimihenkilöunioni (TU) perustettiin. Tampereen liittokokouksessa yhdistystämme edustivat puheenjohtaja Mikko Juusti, pääluottamusmies Arvo Kuhanen ja Raimo Kivimäki, joka sai kunnian toimia yhtenä kokouksen puheenjohtajista.

11.3.2002 Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi yhdistyksen uuden nimen virallisesti. Samalla otettiin käyttöön yhdistyksen uudet, Toimihenkilöunionin edellyttämät, säännöt.

 

 

Sukupolvenvaihdos

Vuoden 2000 vaalikokouksessa tehtiin sukupolvenvaihdos, yhdistyksen Puheenjohtajaksi valittiin ostaja Mikko Juusti Tahtikoneista. Samoin syksyn 2000 luottamusmiesvaaleissa valittiin uuden ABB Oy / Helsingin Campuksen Metallin Toimihenkilöiden Pääluottamusmieheksi Suunnittelija Arvo Kuhanen Marinesta.

Näin yhdistyksen kaikki pitkäaikaiset toimijat, Arto Vuori, Raimo Taimio ja Raimo Kivimäki olivat jättäneet aktiiviset ay-tehtävänsä nuoremmille noin 30-vuotisen toimintansa jälkeen – todellinen sukupolven vaihdos oli tapahtunut.

 

 

Työsuojelutoiminta

Työsuojelutoiminta toimihenkilöiden osalta aloitettiin vuonna 1974, jolloin toimitettiin työnantajalle ilmoitus että toimihenkilöt haluavat oman työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua Oy Strömberg Ab:n Helsingin Tehtaille.

Työpaikkamme järjestäytyneet Teknisten- ja Teollisuustoimihenkilöiden edustajat järjestivät 17.04.1974 vaalit, valitakseen työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua toimikaudeksi 1974-75.

Ensimmäiselle kaudelle tuli valituksi työsuojeluvaltuutetuksi Kalevi Kumpuvaara/PMK

Tämän jälkeen työsuojeluvaltuutetun paikka on aina ollut yhdistyksen jäsenellä.

 

 

Arkea ja puurtamista

Yhdistyksen ay-järjestötoimintaa kautta vuosien on ollut seurata ja valvoa työsuhteen ehtojen noudattamista puolin ja toisin, olla yhdysmiesten taustatukena, saada aikaan kollektiivisempia päätöksiä jäsenkuntamme tavoitteista ja vaatimuksista, tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen palkkapolitiikan toteutumisen valvonta työpaikallamme jne.

Kolmenkymmenen vuoden aikana johtokunta on kokoontunut noin 500 kertaa. Tämän lisäksi on kokoonnuttu satoja kertoja erilaisten teemojen puitteissa. Ihmiset ovat kokeneet työn yhteiseksi hyväksi tärkeäksi ja ovat uhranneet vapaa-aikaansa monin eri tavoin nyt ja menneinä vuosina. Aina kun on ollut vaikeaa, niin oikeat ihmiset oikeilla paikoilla ovat jaksaneet puurtaa väsymättä. Monesti mainitaan vain eniten esillä ollut, vaikka tyypillisesti ay-työssä kokoukset ja yhteisen päätöksen haku on aina ollut tiimityötä.

 

 

Muutamia tehtäviä:

 

Yhdistyksen puheenjohtajat:

Raimo Kivimäki 1972-1980 8 vuotta

Arto Vuori 1981-2000 20 vuotta

Mikko Juusti 2001-2003/06 2 1/2 vuotta

Marjatta Hartikainen 2003/06 -2004

Lars Virta 2005-2015

Veli Immonen 2015-

 

Pääluottamusmiehet:

Olavi Hedberg .......1971

Vikström Kaarlo 1972-1974 3 vuotta

Raimo Taimio 1975-1986 12 vuotta

Viljo Tiitinen 1987-1988 2 vuotta

Raimo Taimio 1988-1995 7 vuotta

Raimo Kivimäki 1996-2000 4 vuotta

Arvo Kuhanen 2001- 2007 7 vuotta

Riku Virtanen 2008-2016  9 vuotta

Mika Kilgast 2017- jatkuu...

 

Ensimmäinen johtokunta vuonna 1972 syksy

Kivimäki Raimo Puheenjohtaja

Palmu Hannu Sihteeri

Tengström Kaarlo varapuheenjohtaja

Villanen Heikki

Taimio Raimo

Rintamäki Raimo

Rintala Tarmo

 

Sihteerit

Palmu Hannu 1972-1974

Matikainen Tarja 1975

Pauniaho Ulla 1976

Vartiainen Jouko 1977

Vaittinen Markku1978

Kuisma Seppo 1979-1980

Suutala Eero 1981-1989

Wallin Raili 1990-1991

Vilhunen Matti 1992-1996

Nissinen Mikko 1997- 2011

Toivo Piippo 2012- 2015

Petri Junell 2016- jatkuu

 

Taloudenhoitajat

Villanen Heikki 1972-1974

Flinkman Taisto 1975-1981

Hämäläinen Tuomo 1982-1990

Nissinen Mikko 1991-1996

Suomela Reijo 1997-1998

Kilgast Mika 1999- jatkuu

 

Tilintarkastajat

Juhamäki Pauli 1972-1975

Hedberg Olavi 1972-1975

Kylämä Toivo 1976- 1987

Villanen Heikki 1976, 1999

Suttelin Keijo 1977-1979

Kalpio Esko 1980-1986

Suhonen Juhani 1987-1998

Kilpinen Eero 1988-1999

Suomela Reijo 2000

Kaislasuo Raija 2000-2001

Hämäläinen Tuomo 2001-

Mikko Juusti 2001-